FAQ

Mistä kampanjassa on kyse?

Me haluamme toimia ja suojella Arktiksen perustamalla kansainvälisen suojelualueen pohjoisnapaa ympäröivälle kansainväliselle merialueelle. Haluamme myös kieltää öljynporauksen arktisilla vesillä, ja kieltää kestämättömän kalastuksen alueilla, joilla ei ole ennen kalastettu.

Mikä on kansainvälinen suojelualue?

Suojelualue tarkoittaa täysin suojeltua merialuetta, jolla ei saa porata öljyä eikä kalastaa teollisesti. Laivaliikennettä puolestaan säädellään tiukoin ympäristösäännöksin. Suojelualue käsittää pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen merialueen eli alueet, jotka ovat 200 merimailin päässä Pohjoisen jäämeren rantavaltioiden rannasta.

Mitä muuta voin tehdä suojellakseni Arktiksen?

Jos et ole vielä allekirjoittanut vetoomusta Arktiksen pelastamiseksi, tee se nyt osoitteessa www.savethearctic.org . Pyydä myös ystäviäsi ja perhettäsi allekirjoittamaan vetoomus ja jaa tietoa kampanjastamme esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä. Vastassamme on useita suurvaltoja ja eräitä maailman suurimmista yrityksistä. Tehtävä ei ole helppo, mutta kun lopulta voitamme, on se kaikkien niiden miljoonien ihmisten ansiota, jotka ovat vaatineet Arktiksen suojelua.

Mutta arktiset valtiothan haluavat kampanjan epäonnistuvan, jotta saastuttajat voivat toimia vapaasti?

Arktisilla valtioilla on suuri vastuu Arktiksen suojelussa. YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) kiinnittää erityishuomiota puolisuljettuihin ja jään peittämiin meriin. Se myös vaatii valtioita tekemään yhteistyötä mertensuojelussa. Toisin sanoen merioikeusyleissopimus vaatii valtioita tekemään juuri sen, mitä me vaadimme. Arktisten valtioiden poliitikkojen on otettava vastuunsa tosissaan ja toimittava. Hiljattain toteutetun mielipidetiedustelun mukaan enemmistö arktisten valtioiden kansalaisista haluaa, että öljyteollisuus ja muu teollisuus pysyy poissa Pohjoiselta jäämereltä. Miljoonien ihmisten äänten avulla saamme poliitikot taipumaan ja hallitukset toimimaan Arktiksen suojelemiseksi.

Arktiksella asuu neljä miljoonaa ihmistä. Kattaisiko suojelualue myös alueita, joilla he elävät?

Liikkeemme ei vaadi koko arktisen alueen julistamista suojelualueeksi. Emme myöskään vaadi kaiken kalastuksen kieltämistä. Tahdomme, että suojelualue perustetaan asumattomalle, pohjoisnapaa ympäröivälle kansainväliselle merialueelle eli yli 200 merimailin päähän rantavaltioiden rannikosta. Venäjällä on jo nähtävissä suurten öljy-yhtiöiden aiheuttamat tuhot, kun öljyvuodot ovat saastuttaneet alkuperäiskansojen elinalueita. Sama ei saa tapahtua muilla arktisilla alueilla.

Miksi Arktis pitää suojella juuri nyt?

Arktis on koti usealle eläinlajille, joita ei esiinny missään muaalla maailmassa. Sen lisäksi alueella on tärkeä merkitys koko maapallon lämmön säätelijänä. Nyt Arktis on kuitenkin vaarassa. Ilmastonmuutoksen lisäksi aluetta uhkaa ahne öljyeollisuus, teollinen kalastus sekä laivaliikenne. Kaikki nämä ovat teollisuudenaloja, jotka eivät edes voisi toimia Arktiksella ellei ilmastonmuutos olisi jo sulattanut arktista merijäätä. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana olemme menettäneet 75% arktisesta kesäajan merijäästä. Jään sulaessa yritykset siirtyvät yhä pohjoisemmaksi käyttääkseen hyväksi maapallon hätätilaa ja poratakseen lisää öljyä, sekä kaivaakseen lisää metalleja, tyhjentääkseen aiemmin kalastamattomat vedet sekä käyttääkseen uusia laivareittejä. Tämä lisää öljyvuotojen, saasteiden, vedenalaisen melusaasteen, vieraslajien ja liikakalastuksen uhkaa Arktiksella.

Mitä merkitystä sulavalla arktisella merijäällä on minun kannaltani?

Arktis vaikuttaa jokaiseen maapallolla asuvaan ihmiseen, koska Arktis toimii maapallon ilmastointilaitteena. Fossiilisten polttoaineiden polttaminen hajoittaa sen. Jää heijastaa tehokkaasti auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Avoin, tumma ja jäätön meri puolestaan heijastaa lämpösäteilyä paljon huonommin, itse asiassa meri imee lämpösäteilystä 90%. Arktinen merijää toimii aurinkovarjona ja pitää koko maapalloa viileämpänä. Jos merijää häviää, lämpötila kasvaa nopeammin.

Toinen suuri uhka ovat metaanipäästöt. Arktisella alueella on paljon jään tai ikiroudan lukitsemia metaaniesiintymiä, sekä muinoin kuolleiden kasvien muodostamaa hiilidioksidia. Jos jää ja ikirouta sulaa, metaani ja hiilidioksidi pääsevät vapautumaan ilmakehään. Metaani lämmittää ilmastoa erittäin voimakkaasti lyhyellä aikavälillä ja on moninkertaisesti hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Viimeaikaiset Arktiksella tapahtuneet metaanipäästöt ovat säikäyttäneet tiedeyhteisön, vaikkakin historiallisen tiedon puutteesta johtuen on vaikea sanoa, ovatko päästöt olleet poikkeuksellisia vai ei. Arktinen merijää hillitsee myös aaltoja ja vapaana vellovan meren eroosiovaikutusta rannikoilla. Jään sulaessa meri on alkanut kuluttaa rannikoita ja tulvia meren rannoilla oleviin kyliin.

Kuinka paljon Arktiksella sitten on öljyä? Emmekö me tarvitse sitä?

Yhdysvaltain geologinen tutkimuslaitos on arvioinut, että alueella on 13% maailman käyttämättömistä öljyvarannoista eli noin 90 miljardia barrelia öljyä. Tämä on kuitenkin vain arvaus, eikä kukaan tiedä tarkasti paljonko öljyä on, saati onko sitä mahdollista edes porata. 90 miljardia barrellia riittäisi tyydyttämään maailman öljyaddiktion vain kolmeksi vuodeksi ja samalla arktinen alue menetettäisiin lopullisesti öljyteollisuudelle. Meidän tulisi investoida vähähiilisiin ja puhtaisiin enrgiaratkaisuihin. Esimerkiksi automme voivat tulevaisuudessa kulkea uusiutuvalla energialla ja lyhyellä tähtäimellä autojen energiatehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi.

Kuinka todennäköistä on, että Arktiksella tapahtuisi öljyvuoto?

Öljyvuodon riski kylmässä ja jäisessä ympäristössä on erittäin suuri ja öljyvuodolla olisi tuhoisa vaikutus. Myös öljyteollisuus itse myöntää, että se ei voisi tehdä juuri mitään, mikäli Arktiksella tapahtuisi Meksikonlahden öljyonnettomuuden tapainen räjähdys. Vastaava öljykatastrofi merkitsisi sitä, että koko arktinen ekosysteemi olisi tuhon oma ja paikalliset alkuperäisväestöt menettäisivät elinkeinonsa.

Kaiken huipuksi öljy-yhtiöiden on ylipäänsä mahdollista yrittää öljynporausta Arktiksella juuri siksi, että fossiilisten polttoaineiden polttaminen on aiheuttanut ilmastonmuutoksen ja sulattanut arktisen merijään. On täysin absurdia, että Shell näkee katoavan merijään mahdollisuutena tehdä rahaa eikä varoituksena ilmastonmuutoksen vakavuudesta.

Äärimmäinen kylmyys, ajelehtivat jäävuoret ja huono näkyvyys lisäävät öljyvuodon riskiä alueella, jolla Shell aikoo porata öljyä. Jäävuoret saattavat olla myös niin suuria, että öljynporausaluksia ja -lauttoja voidaan joutua siirtämään erittäin lyhyellä varoitusajalla jäävuorten tieltä.

Jos räjähdys tai vuoto tapahtuu, voi viedä kuukausia että toinen öljynporauslautta pystyy poraamaan paineentasausreiän, joka auttaisi pysäyttämään vuodon. Jos öljyvuotoa ei saada tukittua ennen kuin talvinen merijää leviää alueelle, öljy vuotaa jään alla vapaasti koko talven ajan. Vuoto saattaisi jatkua jopa kaksi vuotta ilman että sitä huomattaisiin.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat arvioineet Alaskan arktisilla vesillä tapahtuvan öljyonnettomuuden todennäköisyydeksi 20%. Tällaisen öljyvuodon vaikutukset luonnolle ja ympäristölle olisivat katstrofaaliset, jopa pahemmat kuin mitä Meksikonlahdella.

Mitä tapahtuisi eläimille ja luonnolle?

Vaikutukset olisivat tuhoisat esimerkiksi jääkarhuille ja mursuille, joiden koti sulaa heidän altaan. Öljyvuoto vaikuttaisi myös muiden muassa sarvivalaisiin, naaleihin, pöllöihin, miekkavalaisiin sekä lunneihin ja ruokkeihin. Öljy saattaa vaikuttaa merinisäkkäisiin myös ruokaketjuun päätyvien myrkkyjen kautta.

Yksin Alaskassa on yli 64 000 kilometriä rannikkoa - enemmän kuin koko muulla Yhdysvalloilla yhteensä - ja öljyvuodolla olisi katastrofaaliset seuraukset paikalliselle luonnolle sekä kalastukselle. Alue on elintärkeä usealle lajille, joita ei esiinny muualla Yhdysvalloissa. Näitä lajeja ovat esimerkiksi jääkarhut, mursut, useat hylkeet, Grönlannin valaat, lukemattomat kalalajit sekä linnut kuten kyhmyhaahka ja tunturihaukka.